Matkanjohtaja Juha Kotisaari, Marjaana Rauma, Sanna Kauppinen
Tulkki Aare Lukman
Musiikkiryhmä:
Johtaja Matias Kukkonen (laulu, kitara), Heidi Kivivuori (II johtaja, laulu), Hanna Rajaniemi (piano ja laulu), Milla Herranen (laulu), Jari Tuominen (kitara) ja Kari Antila (bassokitara)
Lapsiryhmä:
Johtaja Henna Hurinki, Iina Kotilainen (II johtaja), Janne Korkee, Janne Rinkinen, Tero Kuusjärvi ja Tuulia Alhonsuo
Draamaryhmä:
Johtaja Heli Mukkala, Anna Vainio-Siukola (II johtaja), Piia Pääkkönen, Pauli Rajaniemi, Teemu Salakka, Tertta Terho ja Johanna Laakso
Autonkuljettajat Teemu, Janne K. ja Jari
Toimittaja Arja Jääskeläinen
18.11.2009 Keskiviikko
Innokkaat raamattukoululaiset parveilivat Saalemin edessä jo kukonlaulun aikaan. Tarkoituksena oli lähteä Tampereelta kohti Helsinkiä klo 4.45, mutta lähtömme myöhästyi puoli tuntia parin oppilaan pommiin nukkumisen takia. Matkalaiset sulloutuivat seurakunnan omaan bussiin sekä pariin pienempään autoon. Bussikuskinamme Suomen puolella oli Pölläsen Eero. Satamaan pääsimme hyvissä ajoin, vaikka lähtömme olikin hiukan viivästynyt. Väki oli väsynyttä, mutta iloista aikaisesta lähdöstä huolimatta. Kaikki odottivat innolla lähetysmatkaa joten laivamatka meni mukavissa tunnelmissa.
Kärsivällisyyttämme hiukan koeteltiin Tallinnan satamassa, sillä jouduimme odottamaan jatkokyytejä puolitoista tuntia. Väki pysyi ihmeteltävän hilpeällä tuulella väsymyksestä ja koleasta säästä huolimatta. Jotkut harjoittelivat kuljetusta odotellessaan tulevia draamaesityksiä, toiset kehittelivät uusia tansseja ja joku jopa harjoitteli pikajuoksua.
Erosimme Narvaan menevästä porukasta haikein mielin ja pääsimme lähtemään pitkän odottelun jälkeen kohti Pirita-kylpylähotellia kello 12.30. Hotelli oli upealla paikalla meren rannalla. Avarat oleskelutilat, leveät käytävät ja siistit huoneet yllättivät positiivisesti. Ehdimme hiukan lepäämään ja syömään ennen illan rukouskokousta. Monet kävivät läheisessä kaupassa ostamassa ruokaa sekä itselleen että lähialueen linnulle. Nimittäin tulevien päivien aikana moni sai huomaamattaan kestitä valtavia harmaalokkeja sekä naakkoja parvekkeelle säilöön laitetuilla ruuilla. Linnut vaikuttivat älykkäiltä ja kaikkiruokaisilta…
Illan kokous oli nelipyhi kirikissä eli Tallinnan helluntaiseurakunnassa. Seurakunnassa on noin 600 jäsentä, kun koko Viron helluntailiikkeeseen kuuluu noin 1200 jäsentä. Saimme lämpimän vastaanoton seurakunnassa. Juha esitteli raamattukouluamme ja sitä työtä jota olimme tulleet tekemään Viroon. Innokas musiikkiryhmämme johti ylistystä Matiaksen johdolla. Ilman yllätyksiä ryhmä ei kuitenkaan selvinnyt, sillä jo ensimmäistä laulua laulettaessa, huomattiin, että paikalliset lauloivat eri sanoilla. Se ei kuitenkaan haitannut, kaikki lauloivat niillä sanoilla joilla osasivat.
Lapsiryhmällämme oli ensi-ilta Kädet-esityksestä joka kovan harjoittelun tuloksena sujui hienosti.
Heli sai jo näin ensimmäisenä iltana todistaa uskostaan ja hän kertoi, miten aiemmin oli aliarvioinut itseään. Mutta se mikä itselle on ollut mahdotonta, on ollut Jumalalle mahdollista. Me kaikki olemme arvokkaita Jumalan silmissä.
Juha piti puheen, jossa hän erityisesti painotti Pyhän Hengen täyteyden tärkeyttä evankeliumin eteenpäin viemisessä. Hän kehotti Tallinnan uskovaisia lähtemään rohkeasti liikkeelle Pyhän Hengen voimassa. Myös Matias rohkaisi seurakuntaa saamallaan sanalla siitä, miten valo voittaa pimeyden.
Lopuksi saimme yhdessä paikallisten veljiemme ja sisariemme kanssa rukoilla ja ylistää Herraa. Seisoimme piirissä toisiamme kädestä kiinni pitäen. Monet saivat kokea taivaallista siunausta ja Pyhän Hengen kosketusta.
Pitkä ensimmäinen päivä oli takana, mutta päällimmäisenä oli syvä kiitollisuus Herran hyvyydestä ja huolenpidosta. Innolla jäimme odottamaan mitä uusi päivä tuo tullessaan.
19.11. Torstai
Tukevan aamupalan jälkeen kokoonnuimme ylistämään hotellin konferenssihuoneeseen. Marjaana johdatteli päivään puhumalla Daavidista ja Goljatista. Hän kertoi, kuinka Daavid oli yhtä vajavainen kuin me. Jumala oli voidellut hänet kuitenkin kuninkaaksi, ja hän tiesi kuka Jumala on ja kuinka suuri hän on. Rukoilimme Marjaanan johdolla, että mekin saisimme ilmestyksen Jumalan suuruudesta.
Jari kertoi, että hän oli pudottanut eilen illalla rahapussinsa hotellin parkkipaikalle. Joku venäläinen mies oli löytänyt sen ja tuonut hotelliin vastaanottoon. Wau! Kiitos Jeesus huolenpidostasi! Lopuksi vielä Juha rohkaisi meitä painottaen, että Jeesus on meidän kanssamme! Siihen luottaen aloitimme päivämme siunaten toisiamme.
Kello 11 menimme Olevisten kirkon järjestämään köyhien ruokailuun, jossa oli koolla alfa-kurssilaiset eli sellaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita hengellisistä asioista. Saimme lämpimän vastaanoton ja tulkkinamme toimi Olevisten kirkon pastori Ülo Niinemägi. Söimme yhdessä maukasta keittoa ja samalla ryhmämme johti tilaisuutta. Jari ja Iina todistivat. Iina kertoi uskoon tulostaan ja siitä kuinka hän kaipasi samaa rauhaa kuin hänen uskovalla ystävällään oli. Annettuaan elämänsä Jeesukselle hän sai elämälleen tarkoituksen, tulevaisuuden ja toivon. Jari todisti voimallisesti Jeesuksen pelastavasta voimasta. Musiikkiryhmämme johti meitä ylistykseen, lastenryhmä esitti Kädet ja draamaryhmä Choices-draaman, josta ei dramatiikkaa puuttunut. Cd-soitin nimittäin jumittui kesken esityksen ja jäi junnaamaan paikalleen. Helin ei auttanut muuta kuin sammuttaa mankka ja ammattitaitoinen ryhmä veti ohjelman tyylikkäästi loppuun saakka ilman musiikkia.
Tilaisuus oli lämminhenkinen ja koimme kuinka Pyhä Henki oli kanssamme. Oli myös ihana nähdä virolaisten sisartemme ja veljiemme tekemää laupeudentyötä vähäosaisten hyväksi.
Iltapäivällä miehet lähtivät vankilavierailulle ja me naiset jalkauduimme kaduille jakamaan kutsuja viikonlopun Pyhän Hengen-konferenssiin sekä traktaatteja. Vankilassa omasta uskostaan todistivat Tero, Janne K. sekä Teemu. Tilaisuus oli hyvä ja monet paikalla olleet vangit tulivat rukoiltaviksi. Mukana olleet kertoivat, että tilaisuudessa oli ollut Herran väkevä läsnäolo.
Traktaattien ja kutsujen jakaminen sujui mukavasti. Sää suosi ja hyviä keskusteluja syntyi ihmisten välille. Kiertelimme pienissä ryhmissä Tallinnan keskustassa ja vanhassa kaupungissa. Tuulia ja Janne R. olivat tässä työssä oikea tehopari! Kielimuuri ei tahtia haitannut.
Illan vietimme kukin omalla tavallamme. Jotkut lepäsivät huoneissaan, jotkut lähtivät kaupungille ja muutamat menivät saunomaan ja uimaan. Monet valmistautuivat huomiseen päivään hiljentyen ja rukoillen.
20.11. Perjantai
Aloitimme tämänkin päivän aamuylistyksellä kuten hyviin tapoihimme kuuluu. Sanna Ka. muistutti meitä leipien ja kalojen ihmeestä. Jumala siunaa tekomme ja sanamme, jotka moninkertaistuvat, kun luotamme Häneen. Jakauduimme ryhmiin rukoilemaan tämän päivän puolesta.
Kello 11 menimme vanhainkotiin. Siellä ei oltu osattu odottaa, että tulemme pitämään hengellistä tilaisuutta, vaan he luulivat, että käymme muuten tutustumassa vanhainkotiin. Asia selvitettiin nopeasti ja viidessätoista minuutissa sali tuli lähes täyteen kuulijoista ja pääsimme aloittamaan ohjelmamme. Heli johti tilaisuutta, musiikkiryhmä lauloi ja lastenryhmä esitti Kädet. Todistusvuorossa oli Kari ja Arja. Kari kertoi uskoontulostaan ja siitä kuinka usko vähitellen tuhoutui ja hänestä tuli rock-muusikko. Hän oli rock sisäisesti ja ulkoisesti. Vuosien jälkeen hän sai kuitenkin tulla uudestaan Jeesuksen luo ja nyt hän saa soittaa ylistystä Herralle.
Juha omassa puheessaan painotti Jeesuksen ylösnousemusta ja sitä kuinka Jeesus kutsuu pelastukseen jokaista ihmistä, mutta sitä ei aina huomaa. Tilaisuuden lopuksi Heli kutsui ihmisiä ottamaan vastaan pelastuksen ja heille jaettiin vielä pienet kirjaset. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja ehkäpä myös rentokin, koska osa kuulijoista nukkui…
Vanhainkodista siirryimme aivan toisenlaiseen maailmaan. Menimme nimittäin kehitysvammaisten kouluun, jossa saimme erityisen lämpimän vastaanoton. Pidimme tilaisuuden noin kolmellekymmenelle lapselle ja heidän opettajilleen ja ohjaajilleen. Lapset kuuntelivat ja katselivat lumoutuneena esittämäämme ohjelmaa. Tilaisuudessa todistivat Sanna Ki. ja Piia. Sanna kertoi, kuinka hän on tullut lapsena uskoon leirillä. Hän lauloi myös ihanan vironkielisen laulun Hannan säestämänä. Piia kertoi, kuinka hän oli ollut koulukiusattu ja hänen itsetuntonsa oli ollut heikko. Hän oli rukoillut, että saisi sellaisia ystäviä, jotka eivät kiusaa. Jumala on vastannut rukoukseen ja nyt hänellä on paljon ystäviä. Jumala on eheyttänyt ja hän saa tuntea olevansa arvokas.
Draamaryhmä esitti Sydän-draaman joka näytti tekevän suuren vaikutuksen sekä lapsiin että aikuisiin. Lopuksi jokainen lapsi sai lahjapaketin ja olikin ihana nähdä heidän loistavat silmänsä ja avoimet katseensa. Lapset olivat aitoja ja heihin sai helposti kontaktin. Tilaisuudesta jäi kaikille hyvä mieli ja tunne että olimme saaneet tuoda lämpimän tuulahduksen Taivaan Isältä. Tilaisuuden jälkeen saimme vielä tutustua kouluun ja sen toimintaan.
Pikaisen hotellikäynnin jälkeen lapsiryhmä lähti Juhan ja Igorin johdolla jakamaan kutsuja Lasnamäelle huomista kokousta varten. Aktiivinen ryhmä jakoikin lyhyessä ajassa 1500 kutsua. Muu porukka suuntasi syrjäytyneiden asuntolaan pitämään kokousta. Savuinen ja tunkkainen tupa oli täynnä väkeä. Sanna Ki. juonsi kokouksen luontevalla tavallaan. Ahtaasta ja ankeasta tilasta huolimatta kokouksesta muodostui lämminhenkinen, jossa oli selvästi Pyhän Hengen läsnäolo.
Johanna ja Teemu todistivat koskettavasti. Johanna kertoi kuinka hän joutui jo pikku tytöstä alkaen huolehtimaan perheestään, koska hänen vanhempansa eivät siihen kyenneet. Hänestä kasvoikin turvaton nuori aikuinen joka haki turvaa alkoholista. Särkyneenä hän huusi Jumalan puoleen ja Jumala vastasi ja pelasti. Teemu kertoi käyttäneensä nuorempana alkoholia ja kannabis-tuotteita. Uskoon tullut tyttöystävä toi hänet nuorteniltaan, jossa hän sai antaa elämänsä Jeesukselle. Päihteet rupesivat kuitenkin jälleen viemään häntä mukaansa ja tyttöystävästäkin tuli ero. Teemu antoi myöhemmin uudestaan elämänsä Jeesukselle ja päihteet jäivät kokonaan pois. Hän rohkaisi kuulijoita turvaamaan Jeesukseen. Elämämme on ohi nopeammin kuin huomaammekaan.
Ahtaasta huoneesta huolimatta draamaryhmä esitti Sydämen ja musiikkiryhmä lauloi. Monet kuulijat pyyhkivät kyyneleitään ja loppukokouksessa useat pyysivät, että heidän puolestaan rukoillaan. Lähdimme kokouksesta siunattuina, mutta uskomme, että myös me olimme saaneet välittää heille siunauksia.
Siirryimme vauhdilla tunkkaisesta ja savuisesta asuntolasta kristallikruunujen alle helluntaiseurakuntaan, jossa oli alkanut Pyhän Hengen-konferenssi. Tilaisuudessa oli suomalaisia vieraita kuten Martti Kallionpää, Timo Närhi ja meidän Jarmo Makkosemme. Juha Kotisaari esitteli ryhmämme ja musiikkiryhmämme lauloi yhden laulun, johon kaikki saivat yhtyä. Televisiokamerat surrasivat ympärillämme, mutta se ei ryhmäämme haitannut, vaan saimme yhdessä ylistää sisartemme ja veljiemme kanssa Herraa. Oli ilo nähdä kuinka seurakunnan vanhuksetkin ylistivät Vapahtajaansa kohotetuin käsin. Olimme yhtä suurta perhettä! Kokous oli meille kaikille virvoitukseksi. Raamattukoululaiset palvelivat rukousavustajina loppukokouksessa, jossa kymmenet ihmiset tulivat rukoiltaviksi.
Päivä oli ollut vaiherikas ja olimme nähneet, kuulleet ja kokeneet monenlaisia asioita. Herran henki oli ollut koko päivän kanssamme.
21.11. Lauantai
Aamuylistystä johti Juha ja hän kertoi myös ennakkotietoja päivän ohjelmasta. Olimme menossa Lasnamäen kulttuuritalolle pitämään kokousta. Lasnamäki on Tallinnan suurin kaupunginosa, jossa on noin 120 000 asukasta, joista 80 prosenttia on venäläisiä. Asuinalue on rakennettu Neuvostoliiton aikana ja se on ankea, täynnä suuria kerrostaloryhmiä. Alueelle ei ole mitään seurakuntaa, joten tilaisuus on kokonaan meidän vastuulla. Rohkaisuksi Juha luki Jesajan kirjasta kuinka Jumalan ilosanoma sitoo särjettyjä sydämiä.
Kokous Lasnamäellä alkoi kello 11. Tilaisuuteen tuli runsaasti väkeä, noin 180 kuulijaa. Mukana oli monenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin. Puitteet kokouksen pitämiseen olivat hienot. Salin pehmustetuilla penkeillä oli mukava istua ja värivalojen ja valoheittimien valaisemalla isolla lavalla oli hyvä tuoda esille ilosanomaa Jeesuksesta. Tilaisuus tulkattiin tällä kertaa venäjäksi. Kokouksen aloitti Gennadi Berget ja hän sanoi, että vain yksi on meidän ja Jumalamme välissä, nimittäin Jeesus Kristus. Juha toivotti kuulijat tervetulleeksi raamattukoulun puolesta ja musiikkiryhmä Matiaksen johdolla viritteli kuulijoita evankeliumin äärelle. Lapsiryhmä kertoi ilosanomaa Jeesuksesta myös perheen pienimmille helminauhaesityksen ja valloittavan Möykyn avulla. Varmaan kenellekään ei jäänyt epäselväksi, millainen ystävä Jeesus on. Hän hyväksyy meidät omana itsenämme ja rakastaa meitä sellaisina kuin olemme.
Matias kertoi omassa todistuksessaan kuinka hän on saanut syntyä uskovaiseen kotiin ja jo pienestä pitäen nähnyt Jumalan tekemiä ihmeitä ihmisten elämässä. Näistä kokemuksistaan huolimatta hänen piti tehdä oma henkilökohtainen valintansa elämänsä suunnasta. Kiitos Herralle, että valinta oli Jeesus!
Draamaryhmä esitti vaikuttavan Choiceksen ja se vangitsi sekä aikuisten että lasten mielenkiinnon. Raikuvat suosionosoitukset kaikuivat salissa esityksen jälkeen.
Henna todisti ja kertoi kuinka hän on ennen uskoon tuloaan muun muassa toiminut reiki-hoitajana, kädestä ennustajana, parantanut kivillä ja harrastanut joogaa. Mutta mitä enempi hän meditoi, sitä vihaisemmaksi hän muuttui. Uskoon tullut ystävä kertoi hänelle Jeesuksesta ja Henna alkoi epäillä onko hänen oma totuutensa se oikea totuus. Hän valitsi Jeesuksen ja elämä muuttui täysin. Uskoon tuleminen on parasta mitä hän koskaan on kokenut ja suositteli sitä kuulijoillekin.
Juha julisti kuinka Jeesus on jokaisen ihmisen vapahtaja ja että Jumala tahtoo että kaikki ihmiset pelastuvat. Hän kertoi myös mielenkiintoisia kokemuksiaan Jumalan ihmeitä tekevästä voimasta. Puheensa lopuksi hän kutsui ihmisiä pelastukseen. Toista kymmentä ihmistä tulikin pyytämään, että heidän puolestaan rukoillaan, jotta he pelastuisivat. Myös sairaiden puolesta rukoiltiin ja väkevä Pyhän Hengen vaikutus liikkui keskellämme.
Tilaisuuden lopussa lapsille jaettiin kauniit lahjapaketit, joissa oli muun muassa pehmoleluja ja karkkia. Näiden lisäksi heille annettiin helminauhat muistuttamaan Jeesuksen rakkaudesta. Aikuisille jaettiin ruokapaketteja, jotka olivat ystävämme Igorin tuomia. Valtavan suuri kiitollisuus täytti raamattukoululaisten mielet, sillä Herra oli ollut kanssamme ja siunannut meidän kauttamme lukuisia ihmisiä.
Tilaisuuden jälkeen menimme porukalla syömään ravintolaan joka oli suljettu muilta asiakkailta. Saimme syödä maukkaat ateriat, jotka olivat raamattukoulun tarjoamia. Ruokailun lomassa pidimme myös palaute- ja fiiliskeskustelun. Palaute oli pelkästään positiivista ja kaikki tuntuivat olevan enemmän kuin tyytyväisiä matkaan. Monet iloitsivat hyvästä yhteishengestä ja siitä kuinka voimallisesti Jeesus on ollut matkallamme mukana. Tilaisuudet, joissa olemme olleet mukana, ovat olleet suureksi siunaukseksi kohtaamiemme ihmisten lisäksi myös raamattukoululaisille.
Illalla meille tarjottiin vielä mahdollisuus lähteä Pyhän Hengen-konferenssiin helluntaiseurakuntaan. Suurin osa ryhmästämme lähti innolla kohtaamaan Herraa vielä viimeisenä iltanamme. Jotkut jäivät hotelliin lepäilemään ja hiljentymään.
22.11. Sunnuntai
Kotilähtöaamuun heräsimme haikein mielin, sillä moni olisi halunnut jäädä Viroon pidemmäksikin aikaa. Pakkailimme tavaramme kasaan ja jätimme jäähyväiset hotellillemme. Lähdimme kello 10 kohti viimeistä kokouspaikkaamme Maardua. Maardu on pieni 20 0000 asukkaan venäjänkielinen kaupunki Tallinnan naapurissa. Alueella ei ole yhtään evankeelista seurakuntaa, mutta siellä kokoontuu viikoittain pieni uskovaisten ryhmä Gennadi Bergetin johdolla. Rukousaiheena on, että alueelle voitaisiin perustaa seurakunta.
Narvassa olleet raamattukoululaiset tulivat vahvistamaan musiikkiryhmäämme kulttuuritalolla pitämäämme kokoukseen. Jälleennäkeminen oppilaskavereiden kesken oli lämmin ja riemukas. Kiitosaiheena oli myös se, että Karin eilinen korkea kuume oli laskenut ja hän sai antaa tärkeän panoksensa musiikkiryhmässä.
Tällä kertaa tulkkina toimi Pavel Pesonen joka tuli narvalaisten mukana. Kokouksen alussa raamattukoululaiset kävivät sanomassa kaikille paikalla olleille kuulijoille, että ”Jeesus rakastaa sinua”. Kokouksen aloitti Gennadi ja vahvistettu musiikkiryhmämme johti mukaansa tempaavalla tyylillään kuulijat ylistämään ja laulamaan Herralle. Todistuspuheenvuorot pitivät Pauli ja Anna. Pauli kertoi tulleensa reilu vuosi sitten uskoon tulevan appiukkonsa johdolla. Anna puolestaan kertoi kuinka uskovaiset lukiokaverit todistivat hänelle Jeesuksesta ja hänkin sai ottaa pelastuksen vastaan. Uskoontulon seurauksena Anna on saanut sisäisesti eheytyä ja kuristava tunne kurkulta on hävinnyt.
Vielä viimeisen kerran draamaryhmämme esitti Sydämen joka kerta toisensa jälkeen on ollut yhtä puhutteleva. Juhan puhe käsitteli tällä kertaa Jeesuksen parantavaa voimaa. Hän kertoi useita esimerkkejä siitä, kuinka Herra on parantanut ihmisiä ihmeellisellä tavalla. Hän tahtoo tehdä hyvää, vaikka emme sitä osaisi edes odottaa!
Hyvillä mielin ja siunattuina lähdimme kohti Tallinnan keskustaa, jossa menimme Amarilloon syömään. Maukkaasta ruuasta ja toistemme seurasta nauttien saimme kerätä voimia loppumatkaa varten. Keräsimme vielä vapaaehtoisen rahalahjan veljemme Gennadin vähävaraiselle perheelle. Saimme kokoon noin 5200 kr joka vastaa Gennadin kuukauden palkkaa. Kiitos Herralle!
Laivamatkamme alkoi kello 16 ja Helsingissä olimme 19.30. Loppumatkan Tampereelle tulimme seurakuntamme bussilla sekä joillakin henkilöautoilla. Tunnelma bussissa säilyi loppuun asti iloisena ja suuri kiitollisuus onnistuneesta matkasta täytti sydämemme. Olimme raamattukoulumaiseen täsmällisyyteen oppineena Saalemin edessä alkuperäisen aikataulun mukaisesti tasan kello 22.30.
Ta armastus jääb kestma! Kiitos Juhalle, Marjaanalle ja Sannalle unohtumattomasta matkasta ja sujuvasti onnistuneista matkajärjestelyistä! Kiitos esirukoilijoille, mutta ennen kaikkea kiitos Jumalalle, sillä ilman Hänen läsnäoloaan, siunaustaan ja johdatustaan matkamme olisi ollut turha.
